Kolmas kouluvuosi käynnissä

15. päivä syyskuuta tänä vuonna pyörähti käyntiin Vie minut kouluun -projektin kolmas vuosi. Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet täynnä haasteita, pettymyksiä ja iloa, sekä tiiminä että jokaisella meistä henkilökohtaisesti. Jotkut, jotka aloittivat työn kanssamme, ovat jääneet pois, mutta mukaan on tullut uusia, jotka haluavat auttaa. Monet meille tuntemattomat ihmiset ovat tukeneet projektia rahallisesti, kukin mahdollisuuksiensa mukaan. Kiitämme teitä koko sydämestämme rakkaat ystävät!

Alun alkaen suunnitelmamme oli tiedottaa Vie minut kouluun -työstä säännöllisesti. Se ei ole toteutunut, ja olemme siitä pahoillamme. Kun projektin merkitys kasvaa, on yhä tärkeämpää, että välitämme tarkoituksenmukaista, ajantasaista ja täsmällistä tietoa toiminnastamme. Jatkossa pyrimme tiedottamaan työn onnistumisista ja haasteista ainakin kaksi kertaa kuukaudessa. Päivitämme teille tuoreiden uutisten lomassa myös projektin tärkeimmät tapahtumat kuluneelta kahdelta vuodelta.

Voit seurata meitä Vie minut kouluun -blogissa tai Facebook-sivuillamme. Näin saat tuoretta tietoa projektin kuulumisista.

Kiitos teille kaikille!

Mainokset

Läksykerho Bulgarian aamutelevisiossa 31.3.2015

Vie minut kouluun näyttää lyöneen läpi Bulgarian mediassa. Se on hyvä saavutus pienen mittakaavan hankkeelta, jossa pyörii toistaiseksi vain yksi aamu- ja iltapäiväkerho. Kiitokset mediajulkisuudesta lankeavat pitkälti Pepi Kantcheville, joka lakimiestyönsä ohella edustaa projektia Bulgariassa ja on tärkeä linkki meidän ja kerhoa pyörittävien paikallisten romanien välillä.

Yksi Bulgarian suurista TV-kanavista, BTV, kiinnostui hankkeesta ja kävi kuvaamassa kerhon toimintaa sekä haastattelemassa lapsia ja heidän ohjaajaansa Zlatkaa. Enimmäisen juttukeikan tuloksena kerho esiteltiin aamutelevision lähetyksessä 31.3.2015. Ohessa on tämä lyhyt TV-raportti suomeksi tekstitettynä.

Kuulimme, että BTV:n tuottajat vaikuttuivat erityisesti Zlatkan panoksesta, ja kuvausryhmä lähti Fakultetan lähiöön uudestaan vielä samalla viikolla. Tästä materiaalista koostettiin pidempi juttu viikonlopun aamulähetykseen. Pysykää siis kanavalla – laitamme klipin nähtäville, kun saamme tekstitykset kuntoon.

Bulgarian radio teki meistä jutun

Bulgarian kansallisella radiolla on kansainvälisesti toimiva siipensä, joka tavoittaa lähinnä muualle muuttaneita bulgarialaisia. Radioasema teki marraskuussa 2014 jutun Vie minut kouluun -hankkeesta ja julkaisi aiheesta myös artikkelin nettisivuillaan. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ”Vie minut kouluun” oli esillä Bulgarian valtamediassa ja mikä hienointa, sävy oli erittäin myönteinen. Artikkeli on nyt käännetty myös suomeksi:

Vie minut kouluun!
julkaistu 8.11.2014 Radio Bulgarian nettisivuilla
Teksti: Rumyana Tsvetkova, suomennos Sonja Valtonen

Asya on viehättävä yhdeksänvuotias tyttö, joka on neljännellä luokalla koulussa. Hän pitää koulusta ─ matematiikka ja englanti ovat hänen lempiaineitaan. Hänen toiveammattinsa on hammaslääkäri, eikä lääkärin tuolissa istuminenkaan tunnu hänestä pelottavalta. Asyaa vähän jännittää, mutta hän on myös iloinen saadessaan kertoa koulussa opitun uuden tarinan, Kuninkaan vasen silmä.

Ehkä ihmettelet, mikä tässä kaikessa on niin erityistä. Erityistä on se, että Asya on Bulgarian romani. Bulgariassa romanilasten unelmat ylittävät harvoin surullisen arjen asettamat rajoitukset. Eri tilastojen mukaan yli 75 prosenttia romanilapsista ei suorita toisen asteen koulutusta loppuun asti. Siksi Asya on enemmän kuin poikkeustapaus. Yhdentoista muun lapsen kanssa hän osallistuu läksykerhoon Fakultetan romanilähiössä. Siellä nämä lapset tekevät kotitehtävänsä ja valmistautuvat oppitunneille.

Läksykerho perustettiin, kun kolme innokasta asian kannattajaa tarttui Fakultetan romanijohtajien ehdotukseen. Yksi innokkaista oli asianajaja Petromir Kanchev. Kyseinen kolmikko kehitti Vie minut kouluun -hankkeen, jonka päätavoite on ehkäistä sitä, että romanilapset keskeyttävät koulunsa usein varhain. Myöhemmin perustettiin Sazidanie-säätiö tukemaan ja kehittämään hanketta. Petromir kertoo, miksi he haluavat työskennellä hankkeen hyväksi:
– Kaikki bulgarialaiset päivittelevät romaneja: he ovat likaisia, he syyllistyvät rikoksiin, ajavat vankkureillaan liikenneruuhkissa ja myyvät äänestyslippujaan äänestysten aikaan. Kuitenkin unohdamme sen tosiasian, ettemme ole tehneet kovin paljon heidän auttamisekseen. Tarkoitan nimenomaan meitä, en valtiota. Protestointiin on oikeus, jos on tehnyt jotakin ennen sitä. Uskoakseni koulutus on ainoa avain, joka voi muuttaa heidän raskaan elämänsä. Totta kai sen vaikutus on hidasta ja kestää vuosia. Olemme kuitenkin tietoisia siitä, että jos olisimme aloittaneet jo 1990, meillä olisi romanilääkäreitä ja -opettajia eikä pelkästään muusikoita ─ niin hyviä kuin he siinä ovatkin. On välttämätöntä, että romaniyhteisöä edustamassa on tunnettuja henkilöitä viranomaisten edessä. Näistä syistä johtuen päätimme aloittaa viipymättä, jotta 20 vuoden kuluttua meidän ei tarvitsisi tuntea samaa syyllisyyttä kuin nyt. Aloitimme Vie minut kouluun -hankkeella.

Projektin vuosibudjetti on 5000 euroa, ja sen on lahjoittanut suomalainen Uusipesula-seurakunta (kts. alaviite). Rahat menevät opettajan palkkaan sekä läksykerhon koulubussiin. Bulgarialainen ruokapankki toimittaa lounaan ja välipalan lapsille.
– Se että toimitamme lapsille kaksi ateriaa päivässä, on lisäkannustin lasten vanhemmille, Petromir selittää.

Läksykerho toimii eräässä romanikirkossa Fakultetan lähiössä. Kaikki projektiin osallistuvat ovat romaneja, myös ohjaaja, 23-vuotias Zlatka. Hän on käynyt ammattikoulun, mutta unelmoi lastenlääkärin ammatista. Zlatka avioitui kolme vuotta sitten, mutta hänellä ei ole vielä omia lapsia, joten hän voi omistautua oppilailleen.
– Olen aina unelmoinut, että romanilapset voisivat saavuttaa yhteiskunnassa enemmän ja hylätä tavan hankkia itse lapsia 12─13-vuotiaina, Zlatka sanoo.
– Haluan, että lapsemme jatkavat opiskelua, jopa peruskoulun jälkeenkin. Tämä on hyvin tärkeää nykyään, kun jopa siivoojat tarvitsevat ammatillisen tutkinnon.

Petromir kertoo, että 12 läksykerholaista ovat motivoituneita ja haluavat opiskella. Hyvät tulokset kuluneesta vuodesta vahvistavat tätä. 10-vuotias Krasi on yksi lapsista. Hän kertoo rakastavansa kirjallisuutta, matematiikkaa ja liikuntaa ja lisää vielä läksykerhosta:
– Minä todella pidän siitä täällä, he auttavat meitä läksyissä. Olen saanut todella hyviä arvosanoja koulussa. Haluan lääkäriksi, jotta voisin auttaa ihmisiä.

Englannin ja tietotekniikan tunteja tullaan järjestämään tänä vuonna, kiitos vapaaehtoisten opettajien. Tulevaisuutta ajatellen Petromirillä on suunnitelmissaan uusi kunnianhimoinen hanke. Sen tavoite on tukea romaninuoria, jotka uskaltautuvat bulgarialaiseen tai ulkomaiseen yliopistoon.

Alkuperäinen artikkeli Radio Bulgarian sivuilla: http://bnr.bg/en/post/100482080/take-me-to-school

Alaviite: Ensimmäisen lukuvuoden 2013-2014 vuosibudjetti oli n. 5000€ ja lahjoitetut varat kanavoituivat pääasiassa Uusipesula-seurakunnan kautta